Kansalaisopiston kurssit ovat sitten kuluneen lukuvuoden osalta ohitse. Lukuvuoden aikana tuli tehtyä taas lasihelmiä, hiottua hieman kiviä, kokeiltua kenkien valmistusta, paperin valmistusta nokkosesta ja ulkomaalaisia ruokia. Nyt sitten lienee aika ruveta kuvailemaan ja esittelemään vuoden satoa korukivikurssin osalta.
Viimeisinä hiontatöinä kurssilla hion riipuksen ystävälle. Tein riipuksesta oikeastaan kaksi versiota, koska ensimmäisestä ei tullut aivan sellainen kuin halusin.
Kivistä ensimmäisestä tuli muodoltaan pyöreämpi ja pehmeälinjaisempi. Tavoittelin alkujaan neliskulmaisempaa, mutta kiven pehmeys pääsi yllättämään, jolloin karkea hiomanauha pääsikin hörppäisemään kivestä suunnitteltua enemmän muotoja pois.
Pyöreäkään muoto ei ole paha, kiven sai helposti pelastettua ja muotoiltua uudestaan, mutta se ei vain ollut ihan sitä, mitä olin suunnitellut. Onneksi käsittelemätöntä kiveä oli vielä jäljellä, joten pääsin kokeilemaan korun hiomista uudestaan varovaisemmalla otteella.
Yritys numero kaksi tuottikin muodoltaan halutunlaisen riipuksen. Pitkulainen, aavistuksen kulmikas, ylhäältä kapeampi ja alaispäin levenevä. Kannatti tehdä uudestaan. Pehmeähkön kivilaadun ansiosta riipus oli nopea työstää uudelleen.
Molemmissa riipuksissa on korukiven kaverina .925 -hopeasta taivuteltu ripustin ja lenkki. Ripustin osa on kiinnitetty kiveen porattuun reikään jytkyllä epoksilla. Lenkin halkaisija on muistaakseni 6 mm, joten tavallisten hopeaketjujen pitäisi olla helposti pujotettavissa lenkistä läpi.