Alkuvuoden aikana on tullut ommeltua tavallista enemmän. Sen jälkeen, kun ryhdyin opiskelemaan ompelua ja vaatetusalaa, on harrastusmainen ompeleminen jäänyt kotosalla todella vähälle. Ja koulujen päättymisen jälkeen ompeleminen on kaiken kaikkiaan vähentynyt hurjasti, kun olen joutunut eroon teollisuusompelukoneista. Kunnon laitteiden jälkeen kaikki kotikoneet ovat tuntuneet vähän rohjakkeilta...
Mutta onneksi ompeluniloa on siltikin välillä löytynyt. Sukuun tupsahtanut pienokainen (ja vähän myös tuore äitikin!) on tarvinnut erilaisten neuleiden lisäksi yhtä sun toista ommeltuakin, joten ompelukonekin on päässyt surisemaan. Tässä sivussa minäkin olen joutunut opettelemaan tuntemaan uusia materiaaleja ja niiden käyttäytymistä, lapsen mittasuhteista ja lasten vaatteiden kaavoituksesta puhumattakaan!
Uudet materiaalit ja niiden käyttäytymiset ovat tulleet vastaan lähinnä kestovaippojen ja -liivinsuojien kohdalla. Kosteuden siirtoon, sulkuun ja imuun on olemassa näemmä uskomaton määrä erilaisia kankaita, ja asiaan vihkiytymättömälle materiaalien paljous on jopa hivenen tuskaisaa. Mutta nyt tuntuu siltä, että tiedän enemmän pienen ihmisen eritteistä ja niiden imeytymisestä erilaisiin materiaaleihin tarkemmin, kuin lapsettoman ihmisen ehkä onkaan tarpeen.
Mutta turhista löpinöistä itse tehtyisiin juttuihin! Tuoreelle äitille tuli surautettua melkoinen kasa kestoliivinsuojia. Suojissa on käytetty ihoa vasten olevassa kerroksessa coolmaxia, imuna froteeta, kosteussulkukankaana softista ja ulommaisena kerroksena pitsiä. Pitsin tarkoituksena on tehdä kestoliivinsuojasta paitsi hieman sievempi, myös pitää liivinsuoja paikallaan rintaliivissä pintatekstuurinsa ansiosta.
Kestoliivinsuojiin tuli käytettyä mukavasti myös jämäkankaita ja -tilkkusia. Pitsit on tullut joskus dyykattua koulun näytepalakansioista, froteet ja kosteussulkukangas ovat kestovaippojen jämistä ja coolmax on teollisuuden ylijäämää.
Pienelle tein ensimmäisen kokeilun kestovaipasta. Näitä olisi tarkoitus surautella vielä enemmänkin, mutta toistaiseksi olen tehnyt vain yhden taskuvaipan. Mallia tähän on otettu äitiyspakkauksen kestovaipasta, sillä se oli todistettavasti mini-miehelle riittävän pieni.
Kestovaipassa on käytetty materiaaleina sisäpuolella coolmaxia, ja ulkokerroksessa softista (kosteussulku) ja ohutta fleeceä (ihan vain koristeena). Fleecen olisi voinut jättää pois, mutta halusin päällystää muutoin valkoisen vaipan jollain kivemman värisellä kankaalla. Ehkä jatkossa tulen käyttämään ulkomateriaalina jotain hieman kivempaa kangasta, mutta testiversiossa tämä ajaa asian ihan hyvin. Kiinnityksenä tässä taskuvaipassa on tarranauha, ja koon säätelyssä auttaa nepparit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti